Golfkentän parannus nopeasti ja edullisesti
Näin kesän kääntyessä loppusuoralle alkaa valmistautuminen kohti seuraavaa pelikautta. Syksyllä muutokset kentänhoitorutiineissa vahvistavat nurmen mahdollisimman talvenkestäväksi, mutta mitä muuta kannattaisi tehdä ennen seuraavaa pelikautta?
Tiesitkö, että suunnitelmallinen puiden poistaminen on edullinen ja nopea keino parantaa kentän kuntoa, pelattavuutta ja ilmettä? Siksi kaikissa korjausprojekteissani asiakkaani ovat valinneet sen ensimmäiseksi toimenpiteeksi, koska sillä saadaan nopeasti näyttäviä tuloksia.
Laukaan Peurunkagolfissa kentän suunnittelija ja yhteistyökumppanini Ronald Fream kehotti rohkeaan puiden poistoon, jolla parannetaan kentän maisemaa, kuntoa ja pelattavuutta. Jo heti seuraavana kesänä huonokuntoisten viheriöiden ja tiiauspaikkojen kasvu oli tuuheampaa ja niiden kulutuksenkesto parani huomattavasti. Lisäksi näköesteenä olleiden puuryhmien poisto selkeytti pelaamista ja helpotti pallojen löytämistä. Laukaan muutoksista voit lukea tarkemmin tästä artikkelista: http://issuu.com/jukkarimpilainen/docs/sgky_honour1-2015digip/50.
Peurunkagolfin 16. reiällä palautimme alkuperäisen maiseman poistamalla puut järven rannasta.
Myös Tahkon molemmilla kentillä ja Joroisten Kartanogolfissa puiden poistaminen tehtiin heti seuraavana syksynä. Tahkon uusimmat kuulumiset voit lukea tästä artikkelista: http://golfpiste.com/uutiset/kotimaa/tahkovuoren-maisemointi-parani-puustoa-karsimalla/.
Eräs dramaattisimmista puiden poistoista on tehty Oakmont Country Clubilla, jossa US Open pelattiin tänä vuonna. Vuonna 1903 avattu kenttä on palautettu sen alkuperäiseen loistoonsa millaiseksi sen perustaja ja suunnittelija H.C. Fownes oli sen halunnut. Se on jälleen puuton links -tyylinen kenttä.
H.C. Fownesin poika William jatkoi isänsä perintöä säilyttäen kentän alkuperäisen tyylin. Williamin kuoltua vuonna 1950 kentän uusi johto teki kohtalokkaan päätöksen lähteä mukaan sen ajan muoti-ilmiöön ”kaunistamaan” kenttää istuttamalla puita. US Masters -turnauksen maineen kasvaessa monet kentät halusivat kopioida Augusta Nationalin puistomaisen ilmeen. Vuonna 1983, jolloin Oakmontissa pelattiin US Open kuudennen kerran, kentän alkuperäisestä ilmeestä ei ollut enää mitään jäljellä. Yhä suurempien puiden varjo ja juuristo veivät elinvoimaa nurmelta, joten kentän hoitaminen oli yhä vaikeampaa ja kalliimpaa. Lopulta vuoden 1994 US Openin jälkeen kenttätoimikunta päätti tehdä asialle jotain. Tarvittiin radikaali muutos, jolla kasvuolosuhteita parannetaan ja kuluja vähennetään pysyvästi. Kentältä oli pakko poistaa puita ja paljon.
Ensimmäiset 500 puuta kaadettiin salaa pelaajien tietämättä. Aamuyön pimeydessä puut kaadettiin yksi kerrallaan, kannot poistettiin ja jäljet peitettiin siirtonurmella. Neljän vuoden kuluttua asia paljastui ja herätti suuren kohun. Pelaajat uhkasivat kentän johtoa jopa lakisyytteillä, mutta lopulta järkisyyt voittivat. Ennen vuoden 2007 US Openia kentältä oli poistettu jo 7 000 puuta. Reilussa kahdessa vuosikymmenessä kentältä on kaadettu yhteensä 15 000 puuta. Vain kentän ulkoreunoilla ja klubitalon ympärillä kasvaneita puita on säästetty.
Puiden poistamisen jälkeen Oakmontin kentänhoidon kustannukset ovat laskeneet dramaattisesti, koska puiden juuristo ei enää varasta kasteluvettä ja lannoitteiden ravinteita. 45 % pienempi vedenkulutus on huomattava säästö hoitokuluissa, koska kenttä joutuu ostamaan kasteluvetensä. Lisääntyneen auringon valon myötä myös torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt.
Oakmontin esimerkki on tietysti hyvin radikaali, mutta niin laajamittaisella puiden poistamisella oli selvät historialliset perusteet ja huomattavat taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt. Kentästä on tullut pyhiinvaelluskohde, johon kenttätoimikunnat ja arkkitehdit käyvät tutustumassa. Monet arvostetut kentät ovat aloittaneet vastaavan prosessin palauttaakseen kenttänsä alkuperäiseen tyyliinsä. Hieno kuvasarja Oakmontin historiasta löytyy tästä linkistä: http://www.usopen.com/en_US/news/gallery/2016-06-19/oakmont_through_the_years.html.
Pisimmän käytännön kokemuksen puiden vaikutuksesta kentän kuntoon olen saanut kenttätoimikunnassa Oulun Sankivaarassa, jossa tiukan budjetin vuoksi väylät rakennettiin Ronald Freamin suunnitelmaa kapeammiksi. Metsään rakennetulla kentällä suurin osa viheriöistä ja tiiauspaikoista jäivät tiheän puuston varjoon, mikä teki nurmesta kitukasvuista. Tiesitkö, että nurmi tarvitsee vähintään kahdeksan tuntia yhtäjaksoista auringonvaloa päivässä, jotta yhteyttäminen ja juuriston kasvu olisi optimaalista. Esimerkiksi varjossa kasvavilla rönsyrölliviheriöillä on havaittu 30 – 50 % pienempi juuristomassa verrattuna aurinkoiseen viheriöön. Varjossa nurmi altistuu myös taudeille ja kulutukselle. Erityisesti syksyllä, kun aurinko on matalalla keskipäivälläkin, pakkasyön jälkeen varjossa oleva viheriö sulaa hitaasti ja pysyy koko päivän kosteana. Olosuhteet olivat siis ihanteelliset taudeille, jotka heikentävät kasvua ja talvenkestävyyttä.
Puiden kaataminen herättää aina kritiikkiä, joten alkuvuosina jopa vain muutaman puun kaatamisesta kävimme tiukkaa keskustelua kenttätoimikunnassa. Kenttämestarin jatkuva valistus, käännytystyö ja käytännön kokemukset tuottivat kuitenkin hedelmää, mutta silti puita poistettiin liian varovaisesti. Pelkkä harvennus ei auttanut, koska jäljelle jääneet puut kasvattivat nopeasti aukot umpeen saadessaan uutta tilaa. Ainoa tehokas tapa oli hakata tarpeeksi leveä ja syvä aukko. Vasta kentän peruskorjausprojektin yhteydessä toimikunta suostui rohkeampaan ratkaisuun. Poistimme 36 reiän alueelta yhteensä 3 500 puuta. Kas kummaa seuraavana keväänä viheriöt avattiin ennätysaikaisin!